Ristniemi on Lehtisensaaren suurin talo. Sitä ei ollut koskaan jaettu. Ville-isännän eläessä Ristniemessä pidettiin palvelusväkeä tarpeen mukaan. Moni paikkakunnan nuori poika oli Ristniemessä renkinä ennen armeijaan menoa. Alle rippikouluikäisille ei palkkaa maksettu, vanhempienkin palkka oli sangen pieni. Talosta saatava ruoka oli kuitenkin tärkeä etu. Ne, jotka lähtivät kotiin sunnuntaiksi, saivat rieskaa ja voita evääksi. Vakinaiselle palvelusväelle maksettiin tili lauantaisin kello 18 kamarin puolella. Päiväläiset saivat palkkansa työpäivän iltana.

Ristniemen tilaa hoidettiin Ville-isännän aikaan esimerkillisesti. Sekä pelto- että metsätyöt tehtiin ajallaan. Kyläläisillä oli tapana ottaa selvää, milloin jokin työ aloitettiin Ristniemessä. Pian olivat työt vauhdissa muissakin taloissa.

Talon navetassa oli yhdeksän lehmää, sonni ja nuorta karjaa vaihtelevasti. Lampaita oli puolisen tusinaa emoa ja rotupässi. Tallissa oli 1-2 hevosta ja näiden lisäksi pidettiin sikoja ja kanoja. Ruista viljeltiin eniten, sitä syötettiin myös eläimille. Kauraa ja ohraa tehtiin vain vähän.

Puhtautta pidettiin Ristniemessä tärkeänä. Ajoittain tupa pestiin neljä kertaa vuodessa, tavallisesti kuitenkin pääsiäisen, juhannuksen ja joulun alla. Oli tapana, että mattoja ei levitetty pesun jälkeen, vaan kulkureitit päällystettiin sanomalehdillä. Vasta juhlan aattona matot pantiin lattialle.